Helppoja tapoja lisätä liikuntaa oppitunnille

Helsingin Sanomat julkaisi 22.10. Urheilu-sivuillaan artikkelin, jossa kerrottiin eräästä ”oppimiskeskus”-nimellä kulkevasta innovaatiosta, joka on lisännyt liikuntaa ja rauhoittanut oppitunteja Kiiminkiläisellä pilotti-luokalla. Artikkeli sisälsi paljon hyvää, mutta maistui mainokselta.

Oppituntien liikunnallistamisessa on meneillään hieman vastaava markkina-buumi kuin opetuksen digitalisoimisessa. Liikunnallistaminen ei ole kuitenkaan lisäosa, jonka voi ostaa ulkopuolelta omaan opetukseensa. Käsitys liikunnallistamisesta resurssikysymyksenä antaa liian helpon syyn sivuuttaa aihe totaalisesti. Omasta mielestäni liikunnan tulee olla yhtä olennainen osa oppitunteja kuin vaikka motivointi tai ryhmätyötaitoihin keskittyminen: on totta, että varsinkin alussa niiden ymppääminen osaksi oppituntia voi aiheuttaa levottomuutta ja lisätä siirtymätilanteita, jotka ovat joillekin yksilöille ja ryhmille haastavia. Kuten minkä tahansa muun sisällön kanssa, opettajan on kuitenkin ammattitaidollaan pystyttävä luomaan rutiinit, toimintatavat ja säännöt, joiden puitteissa jonkinasteinen liikunta tai vähintään liikkumattomuuden katkaisu onnistuu.

Liikkeen ja liikunnan lisäämiselle oppitunneille on olemassa omat (toivottavasti) hyvin tunnetut syynsä, kansanterveyteen ja oppimiseen liittyen. Niitä en ala listata. En myöskään listaa oppiaineiden integrointia tai liikuntasalissa tehtävää puhtaampaa liikunnan avulla oppimista. Sen sijaan tarjoan 10 helppoa ja kustannutehokasta keinoa, jolla jokainen opettaja voi lisätä liikuntaa omille oppitunneilleen vuosiluokasta, luokkatilasta ja opetettavasta aineesta riippumatta. Nämä eivät ole omia ideoitani, vaan viisaammilta opittuja ja lainattuja, itse sovellettuja:

  1. ”100 jumppa” ja muut YouTube-videot

Meidän koulun ekaluokkien hitti. YouTubesta video pyörimään, jossa erittäin amerikkalainen amerikkalaismies laskee sataan tehden samalla jotain liikettä. Liike vaihtuu aina kun kymmenluku vaihtuu, ja jokaisen liikkeen pystyy tekemään esimerkiksi pulpetin vieressä seisten. Esimerkki ”100-jumpasta” tässä. Jos leikkimielisyyttä löytyy, kuten viime vuoden kuudennelta luokaltani löytyi, mikä tahansa video käy. Esimerkiksi vanha kunnon pää-olkapää-peppu-polvet.

2. Liikunnalliset aivopähkinät

Erilaiset liikkeet, joissa joutuu miettimään mitä tekee, aktivoivat aivoja tavalla joka edistää oppimista. Kun ne tekee seisaaltaan, katkaisee samalla terveydelle haitallisen istumisjakson. Esimerkkejä: a) oikean käden peukalo ja vasemman pikkusormi pystyyn –> yritä vaihtaa niin, että oikeassa kädessä pikkurilli ja vasemmassa peukalo pystyssä. b) käsien pyöritelly niin, että toinen käsi pyörii etukautta ympäri ja toinen takakautta, suuntien vaihto vauhdista. c) Kosketa oikean käden etusormella vasemman käden jokaista sormea yksitellen, keksi omia sarjoja, hyppää esim. aina yhden tai kahden sormen yli, mitä tahansa jotta oppilas joutuu miettimään.

3. ”Twister”

Tee läksynkuulustelu, ja tulosta kaikkien kysymysten vastaukset omille lapuilleen. Laita laput oppilaan, parin tai ryhmän eteen niin vaikka 3×3 ”ruudukkoon”. Sitten twister-säännöillä vaikkapa maiden pääkaupunkeja kertaamaan: ”Laita oikea käsi Italian pääkaupungin päälle”, ”laita vasen jalka Saksan pääkaupungin päälle.”

4. ”X-breikit” eli monivalintatehtävät, joissa vastaus osoitetaan jollain liikkeellä tai asennolla

Valmiita x-breikkejä löytyy täältä. Idea on yksinkertainen ja sen voi toteuttaa parin minuutin varoitusajalla piirtämällä vastausvaihtoehtojen liikkeet taululle. Oma ekaluokkalaisten lukuryhmäni kertaa tällä tavalla alkutavuja ja -kirjaimia. Esimerkiksi: taululle A = [piirros haarahyppäävästä tikku-ukosta], I = [piirros kyykyssä olevasta tikku-ukosta], O = [piirros tikku-ukosta jonka vieressä on ympyrän tekevä nuoli], E = [piirros käsistä, jotka taputtavat]. Oppilaat nousevat ylös ja kerron, että tehtävänä on miettiä, millä kirjaimella kuulemasi sana alkaa. Jos olet sitä mieltä että A-kirjaimella, teet haarahyppyjä, jne.

5. Tasapainotehtävät

Erilaisia tasapainotehtäviä voi tehdä pulpetin vieressä seisten, eikä niihin mene aikaa kuin muutama minuutti. Esimerkkejä: a) jalat peräkkäin viivalle niin, että toisen jalan kantapää koskettaa toisen jalan varpaita. Pysy tässä 30s. b) sama silmät kiinni c) seiso yhdellä jalalla 30 s d) sama silmät kiinni e) seiso yhdellä jalalla, kosketa ilmassa olevaa jalkaa sisä- ja ulkosyrjiin sekä kehosi etu- että takapuolella. f) sama silmät kiinni g) seiso yhdellä jalalla, käy mahdollisimman syvässä kyykyssä ja nouse ylös, ilman että ilmassa oleva jalka koskettaa maata. h) hyppää tasan 45, 90, tai 180 astetta horjahtamatta, molempiin suuntiin.

Liikkuvakoulu1

6. Pallo-tehtävät

Pehmeät pallot tai vaikka tennispallot käyvät hyvin. Esimerkkejä: pareittain, molemmilla pallo, yrittäkää vaihtaa palloja heittämällä ne samaan aikaan niin, ettei kumpikaan pallo koske maahan. Tai toinen heittää ja toinen vierittää, toinen heittää ilmassa, toinen pompun kautta.

Ryhmässä voi tehdä esim. seuraavan pallotehtävän. Pyydä oppilaita asettumaan piiriin. Anna heille tennispallo, ja käske oppilaiden kehittää tennispallolle reitti, jossa pallo käy jokaisella ja päätyy sitten takaisin aloittajalle. Kukaan ei saa kuitenkaan heittää palloa vieressään olevalle oppilaalle. Kun reitti on selvillä ja oppilaat muistavat keneltä saavat ja kenelle heittävät pallon, lisää palloja. Maksimimäärä palloja on käytännössä kaksi kertaa osallistujien määrä, jos kiinniotto onnistuu yhdellä ja heittäminen toisella kädellä.

7. Virolainen kertolaskupeli

Viron Liikkuva koulu esitteli tämän edellisessä Liikkuva koulu -seminaarissa. Oppilaat toimivat pareittain. Pari asettuu selät vastakkain, ja käsikynkkään. Pari tekee kolme kyykkyä näin, ja hyppää sitten 180 astetta niin että ovat kasvotusten hypyn jälkeen. Samalla nostetaan 0-10 sormea ylös. Oppilasparin sormista muodostuu kertolasku, jonka tuloksen nopeammin sanova saa pisteen. Jos toisella oppilaalla on esimerkiksi 5 sormea pystyssä ja toisella 3, se kumpi sanoo ”15” aikaisemmin, saa pisteen.

Tein tätä kuudesluokkalaisten kanssa. Nyt ykkösten kanssa olen tehnyt samaa niin, että kyykyt tehdään ilman käsikynkkää, ja hypyn jälkeen katsotaan opettajaa, joka osoittaa jotain kirjainkorttia. Pisteen saa se, joka osaa ensin sanoa jonkin kirjainkortin kirjaimella alkavan sanan.

8. Kolmeen laskeminen pareittain

Oppilaat toimivat taas pareittain. Tehtävänä on ensin laskea kolmeen niin, että kumpikin sanoo lukusanan vuorotellen. Sen jälkeen korvataan lukusana ”yksi” sillä, että ykkösen kohdalla vuorossa oleva oppilas menee kyykkyyn. Kun tämä onnistuu, korvataan lukusana kaksi esimerkiksi hypyllä ylöspäin. Taas kun sujuu, korvataan lukusana kolme taputuksella. Lopuksi parin pitäisi siis toimia seuraavalla tavalla: oppilas 1 menee kyykkyyn –> oppilas 2 hyppää –> oppilas 1 taputtaa –> oppilas 2 menee kyykkyyn –> oppilas 1 hyppää…

9. ”Bis-bas”

Seistään ringissä, ja lasketaan nollasta eteenpäin niin, että jokainen oppilas sanoo vuorollaan yhden lukusanan. Sovi etukäteen kaksi numeroa, joihin liittyy erityissääntö. Esimerkiksi 5 ja 7. Erityissääntö on se, että aina kun oppilaan vuorolla sanottavaksi osuisi lukusana, joka on 5, johon sisältyy numero 5, joka löytyy 5 kertotaulusta tai on 5 jaollinen, oppilas ei sanokaan tätä lukusanaa. Sen sijaan oppilas sanoo ”bis”, tekee jonkin liikunnallisen tehtävän, esim. pyörähtää ympäri, ja sen jälkeen suunta jossa lukusanoja sanottiin, kääntyy. Numeroon 7 liittyy samat säännöt, paitsi että sen sijaan sanotaan ”bas” ja tehdään jokin toinen liikuntatehtävä, esimerkiksi kyykky. Sovella luokkatasolla sopivaksi.

10. Itsearvioinnin, mielipiteen tai lukusuoran ilmaiseminen oppilaan tai oppilaiden liikkeen avulla

Esimerkki itsearvioinnista: oppitunnin aluksi tehdään päässälaskuja 15 min. Kun laskut tehty, opettaja pyytää oppilaita nousemaan ylös, ja arvioimaan omaa onnitumistaan. Mahdollisimman lähellä lattiaa tarkoittaa: tuntui hankalalta ja työläältä. Mahdollisimman lähellä kattoa tarkoittaa: tuntui sujuvalta ja uskon osanneeni.

Esimerkki mielipiteen ilmaisusta: kerrotaan, että luokan kulmasta kulmaan menee jana, jossa toisena ääripäänä (lähempänä ovea tms.) on ”olen täysin samaa mieltä väittämän kanssa” ja toisena ”en voisi olla enempää eri mieltä”. Sitten opettaja kertoo väitteen, esim. ”energiajuomat ovat hyväksi koulunkäynnilleni”, ja oppilaat asettuvat janalle oman mielipiteensä mukaan. Opettaja voi kysellä eri kohtiin sijoittuneilta oppilailta, miksi ovat juuri siinä missä ovat.

Esimerkki lukujonosta: oppilaille numerokortit käteen, ja ohjeena muodostaa lukusuora järjestyksessä pienimmästä suurimpaan. Sen jälkeen voi kerrata esimerkiksi parillisia ja parittomia lukuja (parilliset luvut kyykkyyn), kertotauluja (kolmen kertotauluun kuuluvat pyörikää ympyrää) tai laskutoimituksia (anna oppilaalle käteen lappu, jossa lukee vaikka ”+2” ja käske hänen mennä oikeaan kohtaan lukusuoraa, pitäen alkuperäistä numeroa ja laskutoimitusta molempia esillä).

Bonus: Arsenalin reaktiopeli

Tämä on bongattu Valioliiga-joukkue Arsenalin treeneistä. Olen käyttänyt tätä liikuntatuntien alkulämpönä, kun olemme joutuneet odottelemaan saliin pääsyä. Oppilaat toimivat pareittain. Heidän väliinsä asetetaan jokin esine, esim. tötsä tai luokassa penaali, teroitin, pyyhekumi tai mitä sattuu olemaan saatavilla. Oppilaat asettuvat jalan mitan päähän esineestä seisomaan. Tehtävänä on koskettaa käsillä sitä kohtaa omasta kropasta, jonka opettaja huutaa. Jossain vaiheessa opettaja huutaa ”tötsä/terotin/kumi” ja silloin pitää siepata esine välistä ennen paria. Nopeampi saa pisteen.

 

Rutiineista:

Jokainen opettaja tekee omat rutiininsa ja toimintatapansa, enkä koe että olisin näissä erityisen vahva. Minulla on opettajakokemustakin sen verran vähän, etten halua neuvoa miten kukakin luokkansa järjestää, kerron sen sijaan mikä toimii minulla: oppilaat oppivat aika pian siihen, että taukojumppa ei tarkoita sitä, että lopputunnin saisi sekoilla ja vetää polviliukua luokan lattialla. Ennen tätä tottumista käytin muutamaa yksinkertaista keinoa. Ensimmäinen oli soittokello, jossa ensin annettiin varoitus siitä, että kohta pitää rauhoittua omalle työskentely-paikalleen. Toisella kellolla piti hiljentyä ja kertoa viimeinen kesken jäänyt juttu loppuun, ja kolmannella olla hiljaa ja valmiina vastaanottamaan seuraava ohje. Toinen mitä käytän edelleen, ovat erilaiset ajastimet, joiden ollessa nollassa pitää kaikkien olla omalla paikallaan rauhassa odottamassa seuraavaa ohjetta.

Hankintoja:

Jos jotain haluaa ostaa kättä pidemmäksi, niin erilaisia liikuntatehtävät-kortteja on myynnissä. Itselläni on kokemusta pussukasta, jossa on pieniä pahvisia kortteja, joissa on erilaisia yksinkertaisia liikuntatehtäviä. Googlettamallakin löytyy paljon kaikenlaista.

Oveen kiinnitettävä leuanvetotanko maksaa halvimmillaan 14,90 €.

40 eurolla saa myös Aivot liikkeelle kirjan, joka sisältää runsaasti oppiainekohtaisia vinkkejä liikunnallistamiseen. Kirjan on yhdessä Helena Salakan kanssa kirjoittanut Jyväskylän yliopistolla ja normaalikoulussa fysiikan lehtorina toimiva Hannu Moilanen, joka tekee väitöskirjaa liikkumisesta ja oppimisesta laajentuneissa digitaalisissa oppimisympäristöissä.

 

Paljon on varmasti muutakin, linkkivinkkejä, kirjoja (mm.  tämä) ja vastaavia leikkejä. Tässä kuitenkin ne, joista minulla on onnistumisen kokemuksia.

Mainokset
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s