Miten murtaa matala blokki?

Bussin parkkeeraaminen. Syvältä puolustaminen. Matala blokki. Kaikki tarkoittavat suurinpiirtein samaa: sitä että joukkue puolustaa tiiviinä, tietyssä muodossa, ja lähellä omaa maalia. Moderniin puolustuspeliin kuuluu se, että joukkue on opetellut erilaisia tapoja puolustaa. Termit vaihtelevat, mutta sitä kuinka kaukana omasta maalista pyritään pallollista pelaajaa häiritsemään ja pallo mahdollisesti riistämään, voidaan määritellä esimerkiksi jakamalla prässi korkeaan, keskikorkeaan ja matalaan tasoon. Korkeassa prässissä ei anneta vastustajalle aikaa tai tilaa missään päin kenttää, keskikorkeassa vastustajan puolustusneljännes tai -kolmannes voi olla alue, jossa ei prässätä, ja matalassa prässitasossa voidaan vetäytyä kokonaan omalle kenttäpuoliskolle. Jokaisen pelaajan pitäisi tietää vähintään mitä alueita puolustaa, keitä vastustajia paineistaa ja miten priorisoida nämä asiat jokaisessa eri prässitasossa. Näin hyvin valmistautunut joukkue pystyy muuttamaan tapaansa puolustaa ottelusta toiseen, ja myös ottelun sisällä tarvittaessa useampaankin kertaan.

Sanalle ”block” löytyy sarjakirja.org-sivustolta 46 käännöstä englannista suomeksi. Niistä moni on hyvin kuvaava, kuten vaikkapa ”tuke”, ”tukko”, ”este”, ”sulku”, ”tukos”,  ja ”saarros”. Itse tykkään vailla järjellisiä perusteluita sanasta ”palikka”, joka kuvaa hyvin onnistunutta oman maalin lähellä puolustamista. Matalassa blokissa ei välttämättä pyritä aktiivisesti pallonriistoon ollenkaan, ainakaan ensimmäisenä tavoitteena, vaan yritetään pitää vastustaja blokin ulkopuolella.

Miten matala blokki sitten murretaan? Ikiaikainen studiototuus Suomesta on kertonut, että tärkeää ovat laitapakkien nousut, keskitykset ja kaukolaukaukset. Keskitykset ja kaukolaukauset ovat kuitenkin täsmälleen sitä, mitä matalassa blokissa puolustava joukkue haluaa: ratkaisuyrityksiä blokin ulkopuolelta. Laitapuolustajan nousu ei yksin ratkaise yhtään mitään, siellä on blokissa pelaaja odottamassa, jonka vastuulla tämän pelaajan kontrollointi on. Kun bloksisa vielä liikutaan pallonpuolelle tukemaan, pelkkä laitapakin nousu tuottaa maksimissaan tasavoimaisen tilanteen laidalle.

Yksikahdestakymmenesta

Kuvakaappaus IS Extran lähetyksestä. SJK-JJK 12.5. Tilaa edessä, otsikot silmissä. Yleisö vaatii laukomaan. Tältä alueelta tehtiin viime kaudella 3,4 prosenttia maaleista, tämäkin prosentti on todennäköisesti yläkanttiin. Yleisesti käytettyä maaliodotusta tämä laukaus lisää erään asiantuntijan mukaan 0,016 verran. Kasvattaako voittojen todennäköisyyksiä pitkässä juoksussa,  jos matalaa blokkia vastaan hyökkääminen ratkaistaan näin?

Tämä ei todellakaan ole puolustavien keskikenttäpelaajien liiton puheenjohtajana allekirjoittaneen ominta alaa, mutta esitän silti muutaman ratkaisuvaihtoehdon, joilla matalaa blokkia voi lähteä murentamaan:

Tapa 1: Riistot korkealta –> vastustajan kenttäpuoliskolta alkava positiivinen tilanteenvaihto (=vastahyökkäys)

Helpoin ja yksinkertaisin tapa, mikäli vastustaja on sen verran aktiivisella ottelusuunnitelmalla liikkeellä, että lähtee matalasta blokistaan myös hyökkäyksiin. JJK kuolee näihin tällä hetkellä, jos ei ihan suorasti niin epäsuorasti.

Tapa 2: Pakota puolustamaan omassa boksissa, liikuta pystysuunnassa

Pyri laitojen kautta boksin reunalle päätyrajalle. Boksissa puolustaessa joukkue vaihtaa usein joko sovitusti tai tilanteeseen reagoimalla aluepuolustamisesta yhä kohti puhtaampaa miesvartiointia, ja näiden kahden systeemin välillä vaihtaminen voi johtaa virheisiin. Kun vastustaja puolustaa miesvartioinnilla, on blokkia mahdollista manipuloida viemällä esimerkiksi vahvin puolustava pääpelaaja pois parhaalta maalintekoalueelta. OikeaAlue

Kuvakaappaus IS Extran lähetyksestä. Suurinpiirtein oikea alue – jonne SJK pääsi riistämällä pallon n. 35 metrin päässä JJK:n maalista. Zeneli voisi pyrkiä haastamaan selkeässä 1v1-tilanteessa ja päästä boksiin ja vielä syvemmälle, jos epäonnistuisi niin käännös ja pallo alaspäin, mieluiten sisemmälle laitakaistalle, joka ei SJK:lla ole tässä jostain syystä miehitettynä.

Jos Zeneli veisi nyt pallon vielä päätyrajalle, ja hyökkääjät tekisivät liikkeitä, saataisiin JJK:n puolustajat todennäköisesti pudottamaan oman 5 metrin alueen sisälle. Tämän jälkeen pallo pelattaisiin taaksepäin, sisemmällä laitakaistalla n. 20 metrin päässä maalista olevalle SJK-pelaajalle. JJK:n linja nostaisi, ja samalla hetkellä SJK:n painottoman puolen pelaajien tulisi tehdä liikkeet JJK:n selustaan muodostuvaan pieneen tilaan. Tässä tilanteessa ja tältä alueelta keskittäminen on tilastollisesti huomattavasti tehokkaampaa kuin sivurajan vierestä laitimmaiselta laitakaistalta. Lisätiedot vaikka Christian Erikseniltä, tai usein matalia blokkeja purkavalta Borussia Dortmundilta, joka on eräässä harjoitteessa harjoitellut pelialueella, josta kulmat on kokonaan rajattu pois, jotta pallollisen pelaajan liike ohjautuu automaattisesti oikeaan suuntaan.

3v2

Kuvakaappaus IS Extran lähetyksestä. Siemeniä. Muodostettu alueellinen ylivoima 3v2 vasempaan laitaan. Valittettavasti ollaan siellä kulmassa, josta pitäisi päästä pois. Johannes Laaksosen sijoittuminen omaan makuuni liian lähellä palloa, 2-3 metriä taaempana ja sisempänä niin olisi erittäin hyvä aihio.

Ulompilaitakaista

Kuvakaappaus IS Extran lähetyksestä. Laaksonen keskittämässä, valitettavasti laitimmaiselta laitakaistalta. JJK:n puolustus on nostanut metrin pari viime kuvasta, hiukan paremmilla sijoittumisilla oltaisiin saatu aikaan isompi tila linjan taakse. Kuvassa näkyy myös kolme SJK:n pelaajaa rangaistusalueen sisällä, joiden olisi mahdollista tehdä oikeilla ajoituksilla suoritetuilla taustajuoksuilla esimerkiksi 3v2-ylivoima takatolpalle.

Puolustuslinjaa kannattaa muutenkin liikuttaa mahdollisimman paljon. Sivuttain liikuttaminen yleensä muistetaan mainita, mutta liikuttaminen myös vertikaalisesti on tärkeää. Sen takia esimerkiksi paineettomassa tilanteessa pallon palauttaminen omalle topparille voi olla ihan hyvä ratkaisu, koska se houkuttelee puolustuslinjaa pumppaamaan ylöspäin – samoin kuin pallon käyttö päätyrajalla ja sen jälkeen sen syöttäminen 20 metriä taaksepäin. Puolustuslinjan pumppaaminen ylös- ja alaspäin on tilanne, jossa virheiden todennäköisyys myös kasvaa. Puolustuslinja voi olla epätasapainoinen, jolloin selustaan voidaan pelata jostain kohdasta paitsio välttäen. Samoin esimerkiksi etutolpan etupuolelle houkuteltu toppari voi nostaa suoraan ylöspäin, sen sijaan että liikkuisi samalla myös keskemmälle saman matkan, jonka ajautui laitaan hyökkääjää seuratessaan. Näin voi muodostua tiloja sellaisille alueille, joista ei tasapainoisessa puolustustilanteessa pääsisi ilman poikkeuksellisia yksilösuorituksia koskaan laukomaan.

Tapa 3: Tunnista missä olet vahva suhteessa vastustajaan

Helppo esimerkki: 1v1-ohitus tuottaa aina jonkinlaisen ketjureaktion puolustusmuodossa. Jonkun pitää liikkua puolustamaan sitä aluetta, joka juuri 1v1-tilanteessa hävittiin. Jos saat jollekin alueelle oman parhaan pelaajasi, tai jossain on selkeästi heikompi puolustaja jollain osa-alueella, hyökkää painotetusti sitä kautta. Tämä alue ei aina ole laita, sillä laidalle on helpointa tarjota tuki; toisella puolella on sivuraja, ja toisella varmistuksen tarjoava toinen puolustaja. Pep Guardiola käytti matalan blokin murtamiseen Bayern Munchenissa ns. välihyökkääjiä, joiden tehtävänä oli ohittaa vastustajan puolustava keskikenttäpelaaja 1v1-tilanteessa. Massimo Allegrin Juventus puolestaan on käyttänyt Mario Mandzukicin poikkeuksellista pääpelivoimaa vasemmalla laidalla sekä nopeissa että pitkissä hyökkäyksissä. Lisäesimerkkeinä vielä Luis Suarezin kyky käyttää kroppaa suojauksessa ja muuttaa topparin voima omaksi nopeudeksi käännöksissä, kun uruguaylaiselle pelataan pallo jalkaan negatiiviseen peliasentoon, sekä Victor Anicheben kyky pakittaa päin puolustajia ja saada pallo suojaukseen ahtaassakin tilassa.

Vahvuus ei aina ole yksittäisen pelaajan ominaisuus, vaan voi myös olla oman pelisysteemin vahvuus suhteessa vastustajan pelisysteemiin jossain tietyssä tilanteessa. Vastustaja voi esimerkiksi olla epätasapainossa aina tietynlaisessa tilanteessa, tai jonnekin voi muodostua pelin virrassa jatkuvasti ylivoimia. SJK:n voittomaali tuli eilen tilanteen tunnistamisesta, en tiedä oliko etukäteen scoutattu:

2v2.PNG

Kuvakaappaus IS Extran lähetyksestä. Sivurajaheitto syvältä, houkuttele pelaajia lähelle palloa, ja boksiin parhaalle maalintekoalueelle on muodostunut 2v2-tilanne.

Advertisements
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s