Vihreän veran ”Go”-lautapeli

Jalkapalloa on usein tituleerattu ”vihreän veran shakiksi”. Vertauskuvaa on vahvistanut tieto siitä, että osa menestyneimmistä jalkapallovalmentajista, kuten esimerkiksi Pep Guardiola pelaa mielellään shakkia. Wikipedian mukaan shakkia käsitelleet tutkimukset ovatkin paljastaneet pelin parantavan mm. loogista ajattelua ja muistia. Jalkapallossa loogisen ajattelun lisäksi tarvitaan todennäköisesti peliteoreettista taitoa pohtia omien siirtojen aiheuttamia vastustajan vastasiirtoja näihin, sekä kykyä visualisoida pelin kulkua pitkälle eteenpäin.

Retoriikaltaan shakki on kuitenkin mielestäni turhan sotaan viittaava. Lisäksi jalkapallon taktisen evoluution uusin uusi on lähempänä toista yksinkertaisella laudalla pelattavaa ikivanhaa strategia-peliä, kiinalaista gota. Go-peliä pelataan 18×18 ruudukon muodostamalla pelilaudalla. Nappuloina toimivat mustat ja valkoiset kivet, joita on 180 valkoista ja 181 mustaa. Kuten jalkapallossa, myös gossa säännöt ovat yksinkertaiset, mutta strategiset-vaatimukset huimat. Esimerkiksi mahdollisia yhden kiven sijoituspaikkoja on tyhjällä laudalla 361. Pelissä kerätään pisteitä, ja tässä strategia alkaa muistuttaa jalkapallon nykyistä taktista evoluutiota; pisteitä saa mm. siitä, kun hallitsee pelialueelta suurempaa aluetta ja vangitsemalla, eli piirittämällä vastustajan kiviä.

GoBoard

 

Jalkapalloon tämä liittyy siten, että kuten go-laudalla, myös jalkapallokentällä on nykyään äärimmäisen tärkeää sijoittaa hyökkäysvaiheessa omat pelinappulat (pelaajat) strategisesti oikeille paikoille. Esimerkiksi jo mainittu Guardiola perustaa käytännössä koko hyökkäyspelinsä sen varaan, että hänen joukkueensa luo keskikentällä ylivoiman vastustajaan nähden, nimenomaan saartamalla vastustajan keskikenttäpelaajat. Jos vastustaja pelaa keskikentän kolmikolla, voi ylivoiman luoda esimerkiksi muodostamalla timanttikuvion keskikenttäpelaajien ympärille. Kun mennään valmentajakeskeisyydestä pari askelta taaksepäin, voidaan sanoa, että pelaajien itsensä on sijoituttava kentällä hyökkäysvaiheessa täsmälleen oikein. Yleensä sijoittumisesta on suomenkielessä puhuttu vain puolustuspeliin liittyvänä ominaisuutena, mutta se on itse asiassa myös elintärkeä osa nykyaikaista hyökkäyspeliä. Hyökkäyspelin kohdalla puhutaan yleensä liikkeestä, ja ”staattinen” hyökkäyspeli koetaan yksioikoisen negatiivisena asiana, mutta näin ei kuitenkaan ole. Sijoittumalla oikein pallonhallintavaiheessa joukkue voi saada vastustajan yksittäiset pelaajat asemaan, jossa he eivät voi tehdä mitään, ja jos tekevät – tekevät virheen.

Veikkausliigaan tämä liittyy sillä tavalla, että HJK:n pelillisestä ilmeestä ja harjoitusten suunnittelusta ja vetämisestä osaksi vastaava Jose Riveiro on edustaa tätä taktisen evoluution koulukuntaa. Parhaimmillaan, ja alustojen salliessa, HJK pelaakin tällä kaudella täysin pysäyttämätöntä jalkapalloa. Havainnollistan tätä HJK-KuPS -ottelun 2-0 -maalin avulla.

HJKKuPS

Kuvankaappaus HJK-TV:n lähetyksestä.

Koosteessa ei valitettavasti näy tilanteen alku, mutta se on keskialueen vapaapotku, jonka Moshtagh Yaghoubi pelaa lyhyenä Anthony Annanille, joka on sijoittunut KuPS:n keskikenttälinjan ja hyökkäyksen väliin. Pallon pelaaminen tähän pakottaa keskikenttälinjan nostamaan kohti Annania, jolloin syntyy tilaa joko puolustuslinjan eteen tai selustaan, riippuen siitä miten linja pelaa ja mihin HJK:n pelaajat tekevät aloitteita. Annan pelaa pallon takaisin syöttöään seuraamaan lähteneelle Yaghoubille, joka pääsee samaan paikkaan linjojen väliin naama kohti vastustajan maalia.

Atomu Tanaka on sijoittunut loistavasti jälleen linjojen väliin. Huomatkaa myös Alfredo Morelosin pystyliike, joka varmistaa sen ettei KuPS:in Nikko Boxall voi lähteä iskemään Tanakaan kiinni, vaan tilaa tosiaan syntyy linjan eteen. Lisäksi HJK:lla on käytännössä Boxallia vastaan 2v1-tilanne, koska KuPS:n vasen puolustaja kiinnittää huomiota HJK:n nousevaan Rafinhaan. Laitakaistalla kokonaisuudessaan on 3v2-ylivoima. Tanaka pelaa loistavan painoisen syötön samasta välistä, josta Morelos tekee kuvassa pystyynjuoksunsa, ja kolumbialainen viimeistelee tappavasti.

Kyseessä on mielestäni tajuttoman hieno maali. Siitä sellaisen tekee kaksi asiaa. Ensimmäinen niistä on, että hyökkäys on käytännössä pysäyttämätön. KuPS voisi estää sen ainoastaan tunnistamalla Annanin ja Yaghoubin vaarattoman näköisten keskikentän syöttöjen jälkeen tilanteen sellaiseksi, jossa pitää siirtyä ”hätäpuolustus”-moodiin: kaventaa ja tiputtaa välittömästi vähintään kuuden alimman pelaajan toimesta, siis juosta täysillä kohti omaa maalia puolustamaan omaa boksia. Toiseksi – samaan aikaan kun hyökkäys on käytännössä pysäyttämätön – siinä ei tapahtu yhtään mitään erikoista. Ei yhtäkään ”vaikeaa” suoritusta. Kenenkään ei tarvitse yrittää pelata ykkösellä kantapäällä, ohittaa vastustajaa 100-0 tai tsipata vipata tai veivata mihinkään suuntaan. Neljä sisäteräsyöttöä. Yksi täysvauhtinen liike.

Kaikki on sijoittumisessa.

 

Advertisements
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s