Kausiennakko 2017: PS Kemi

Mistä tulee?

Kemissä lähetettiin kauden päätteeksi kiitokset pallopelien jumalille, tai mihin ikinä kukin uskookaan. Kauden jälkipuoliskon kestänyt vapaapudotus saatiin katkaistua, ja Kemi jäi kynsien kärjistään roikkumaan kielekkeen reunalle, paljolti holtittomasti reunan tuntumassa kompuroineiden Interin ja HIFK:n ansiosta. Ilman alkulentoaan Kemillä ei olisi ollut mitään saumaa pysyä sarjassa, niin suurella marginaalilla se oli liigan kahden huonoimman joukkueen joukossa. Toisaalta typerää jossittelua, sillä alkukaudella kerätyt pisteet ovat ihan samanarvoisia kuin loppukaudella kerätyt, mutta on vaikea nähdä mistä joukkue repii psyykkisen energian ja uskon toistaa huikea alkukausi.

Positiivisia uutisia niille, joiden mielestä on tärkeää mennä eteenpäin mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman useasti: jos olette oikeassa, Kemi tulee pärjäämään loistavasti tällä kaudella. Sen pelitapaan kuului viime kaudella keskimäärin kolmanneksi pisimmät syötöt, ajallisesti lyhyimmät hyökkäykset – ja hyökkäysten määrässä vain yksi vähemmän kuin koko sarjan eniten hyökännyt joukkue, Ilves. Tämä on taas yksi ongelma jalkapallon laadun kuvaamisessa tilastoin, esimerkiksi moni vedonlyöntiyhtiö käyttää liveseurannoissaan tilastoja kuten ”hyökkäykset” ja ”vaaralliset hyökkäykset”. Ihmisen intuitiivinen tapa ajatella yhdistää nopeasti asiat niin, että suurempi määrä hyökkäyksiä johtaa suurempaan todennäköisyyteen tehdä maali. ”Hyökkäys” voidaan kuitenkin määritellä esimerkiksi tilanteeksi, jossa pallollinen pelaaja ylittää puolenkentän ympyrän kaaren. Nyt kaikki ymmärtävät, että vaikka pallon kanssa pääsisi 50 kertaa 10 metriä vastustajan kenttäpuoliskolle, ei ole juurikaan kasvattanut maalinteon todennäköisyytä. Hyökkäysten laadun arvioimiseen tarvitaan paljon muita indikaattoreita ja mittareita. Hyökkäysten suuri määrä taas tarkoittaa loogisesti sitä, että hyökkäys on myös päättynyt usein. Hieman oikoen: mitä useammin hyökkäys päättyy, sitä useammin vastustaja saa positiivisen tilanteenvaihdon. Jos tilanteenvaihto ei ole erityisen hyvin organisoitu, jatkuvien tilanteenvaihtojen sävyttämä peli kääntyy yleensä sen hyväksi, jolla on hieman yksinkertaistettuna parempia yksilöitä. Vastahyökkäykset tuottavat usein tilanteita, jossa laadullinen ylivoima – paremmat yksilöt – on helpompaa hyödyntää. Kemin kaltaisen joukkueen pitäisi puolustaa tiiviisti, valita paikkansa ja iskeä terävästi vastaan sinne minne sattuu. Sen sijaan joukkueen pelaajat kehuskelivat alkukaudesta Urheilusanomissa, kuinka videoiden katsominen vastustajista on ihan turhaa, ja on parempi keskittyä omaan peliin.

Kemi

Talvi

Tulokset ovat olleet vaisuja, joukkue ei onnistunut talvikaudella voittamaan yhtäkään toista liiga-tason joukkuetta. Positiivisemmaksi signaaliksi voidaan laskea tasapeli Lapin derbyssä. Uusia pelaajia joukkueessa on runsaasti. Jussi Aalto ja Oskari Forsman edustavat kokeneempaa kaartia, jotka halusivat vielä yhden sauman liigassa. Loput pelaajista ovat enemmän tai vähemmän sellaisia, joiden on ylitettävä se mitä heiltä odotetaan, jos haluavat olla sankareita jotka pitävät merilappalaiset liigassa. Mielenkiintoisin näistä on ehkä Helsingistä vastuun perässä muuttanut Omar Jama, joka on väläytellyt pallollista osaamistaan talvella. Tappioksi kääntyy silti siirtomarkkinakin, lähtijöiden listalta löytyvät mm. Joona Veteli, Erik Törnroos ja Zeljko Savic.

Minne menee?

Pakko on ennustaa vaikeaa kautta. Joutui Suomen Cupin peleissä ehkä lohkonkin takia pitämään yllättävänkin paljon palloa. Se toisaalta paljastaa valmennusprosessin tasoa, ja toisaalta taas on pieni toivonkipinä siitä, että Kemin esitykset liigassa olisivat parempia kun pääsee pelaamaan itselleen ominaisemmalla tavalla. Cupissa joukkueen pallollinen pelaaminen oli ainakin todella puutteellista. Palloa kierrätettiin U:n muodossa topparien, laitapakkien ja laitalinkkien välillä klassisessa 4-2-3-1 -muodostelmassa. Keskikentän pohjapelaajat hakivat palloa jatkuvasti samalta alueelta, ja kun tilaa ei saatu luotua yritettiin vastustajan linjoja murtaa kaukaa lähtevillä syötöillä. Kemin pelastus on se, että joukkueessa on muutama hyvistä ympäristöistä tuleva pelaaja, joka tekee luontaisesti asioita oikein. 75 minuutin puskemisen jälkeen KPV-ottelussa joukkue teki täysin puskista maalin hienolla murtautumisella keskeltä, kun pallo kulki Omar Jaman ja Jussi Aallon kautta Filip Valencicille.

Jos pitäisi kehittää skenaario, jossa Kemi säilyy liigassa se menisi jotenkin näin: Jari Åhman onnistuu organisoimaan puolustuspelin kelvolliselle tasolle, ja luomaan hyökkäyspeliin jotkut periaatteet, joiden mukaan tilaa pyritään tekemään tietyille alueille, johon pallo pyritään pelaamaan tietylle pelaajalle. Jussi Aallon täytyy onnistua samalla tavalla kuin Ykkösessä kahtena kautena edellisestä kolmesta, tai Edwin Salazarin  / Rasmus Karjalainen pitää paljastua todella onnistuneeksi hankinnaksi. Joku toppareista nostaa radikaalisti omaa tasoaan, ja pystyy johtamaan linjaa. Kemin pitää myös investoida aikaa ja ajatusta erikoistilanteisiin, se teki viime kaudella vain kolme maalia niistä.

Ylläolevista valtaosa pitäisi toteutua, jotta Kemi voisi pelata samassa sarjassa myös 2018. Pidän tätä epätodennäköisenä, sillä esimerkiksi Åhman on vaikuttanut aika neuvottomalta joukkueensa vaikean jakson aikana. Talvellakin valmentajan ohjeet ovat koostuneet isävalmentajamaisista ”helppoo helppoo nyt pojat” -huudoista. Oma veikkaukseni putoajaksi.

Mainokset
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Kausiennakko 2017: PS Kemi

  1. Jestas sanoo:

    Erittäin paskaa mukanokkelaa ”analyysiä”. Älä edes yritä, kun et mitään tiedä.

    • jeolsa sanoo:

      Kiitos!

      Eritteletkö, mikä osa tekstistä oli paskaa ”analyysiä” ja mikä mukanokkelaa? Kun esität omat argumenttisi, voimme varmasti keskustella asiasta ja ymmärtää toistemme mielipiteitä.

  2. Tietäjä sanoo:

    Helvetin hyvä ennakko varsinkin, kun tietää joukkueen taustoistakin jotain.

    Erikoistilanteista ei kannata odottaa tulevan mitään, koska niitä ei ilmeisesti edes harjoitella…

    • jeolsa sanoo:

      Kiitos! Mihin viittaat, onko taustoissa jotain häikkää tai estettä menestykselle?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s