Kausiennakko 2017: FC Lahti

Mistä tulee?

Lahden viime kausi oli sellainen painajaisten-keskikastikausi. Se ei pelannut missään vaiheessa mitaleista, eikä missään vaiheessa ollut realistisesti vaarassa imeytyä putoamistaistoon mukaan. Sijoitus kahdeksas ja takana sarjataulukossa vain floppi-Inter ja isolla marginaalilla sarjan huonoimmat HIFK, Kemi ja PK-35. Kausi oli siis negatiivisuuteen kääntyneellä tavalla tapahtumaton, ja valmentaja Toni Korkeakunnaksen asema ja jatko päätyi kyseenalaistetuksi ihan julkisuudessa asti. Positiivista Lahden kaudessa oli nuorten hyökkäyspään pelaajien onnistumiset. Huomioitavaa on se, että Lahti teki sarjassa neljänneksi eniten maaleja, neljä enemmän kuin esimerkiksi mestaruuden voittanut IFK Mariehamn.

Pelillisesti Lahden kausi oli samalla tavalla mitäänsanomaton. Joukkue pyrkii pallonhallintaan, ja sen maaliin johtavissä hyökkäyksissä on liigan keskiarvoa korkeampi määrä syöttöjä. Toisaalta taas vain KuPS ja IFK Mariehamn antoivat viime kaudella keskimäärin pidempiä syöttöä kuin Lahti. Korkeakunnaksen selkeimmät vahvuudet päävalmentajan pestissä tuntuvat olevan erinomaiset kyvyt tunnistaa potentiaalisia liigapelaajia alemmilta sarjatasoilta ja yhteistyöseuroista. Tämän kyvyn rinnalla pelillinen sisältö-osaaminen on näyttänyt kalpeammalta. Täydellisessä maailmassa Korkeakunnaksen valmennustiimissä olisi yksi täsmävalmentaja, joka toisi väljään pelilliseen kokonaiskuvaan hieman täsmäorganisointia.

Lahti

Talvi

Haastava. Suomen Cupissa jäi lohkovaiheeseen, hävisi mm. kotonaan Ykkösen Hakalle ja vieraissa Kakkosen MP:lle. Lahti on ehkä eniten suhtautunut uuteen Suomen Cupiin vanhan Liigacupin tavoin, sen verran kokeilupitoista ja nuorta ryhmää on kentällä monta kertaa esiintynyt. Ihan vapaaehtoista ei tämä aina välttämättä ole ollut, vaan talvi on ollut rikkonainen myös loukkaantumisista ja muista syistä johtuvien poissaolojen takia.

Pelaajaliikenteen suhteen suurin uutinen on tietenkin Jasse Tuomisen myyminen Bate Borisoviin. Liikennettä on muutenkin riittänyt, mutta se taitaa olla Lahden nykyisen strategian mukaista toimintaa. Lahti toimii jonkinlaisena jalkapalloilijoiden kesäleirinä. Yhteistyökuviota on milloin Brasiliaan, milloin Venäjälle, ja samaan aikaan Kuhnurit yrittää toimia jonkinlaisena Koillis-Uusimaan yhteisenä edustusjoukkueena. Kuten yllä todettua, Korkeakunnas on kuitenkin vuodesta toiseen onnistunut hankinnoissaan ja joukkueen rakentamisessa. Kun omia kasvattejakin nostetaan rinkiin ja vielä peluutetaankin, ei kuviossa itsessään ole mitään vikaa. Eri peli- ja toimintakulttuureista tulevien pelaajien, ja suhteellisen myöhään kokoon saadun joukkueen leimat asettavat pelitavan valmentamiselle hieman lisähaastetta.

Minne menee?

Kausi alkaa ennen kuin olemme nähneet Lahden pelaavan parhaalla avauskokoonpanollaan. Keskikentän avainhankinta Hendrik Helmke puuttui pitkälle maaliskuuhun asti, ja hänen palatessaan puolustuksen pilareista Mikko Hauhia ja Pyry Kärkkäinen olivat sivussa. Sen takia joihinkin pelaajaroolituksiin ja muihin on suhtauduttava pienellä varauksella. Lahti näyttää kuitenkin lähtevän kauteen melko puhtaalla 4-3-3 -muodostelmalla, jossa keskikentän kolmio on niin päin, että puolustavia keskikenttiä on yksi ja hyökkääviä tai kahdensuunnan keskikenttiä kaksi.

Lahti on edelleen hyökännyt verrattain hyvin, ja tehnyt runsaasti maaleja. Kotiin palannut Loorents Hertsi on ollut väläyksittäin laidallaan niin hyvä varsinkin 1v1-tilanteissa, että jos Lahtea valmentaisi liigassa ”guardiola”, tähtäisi Lahden pelinavaaminen pelkästään siihen, miten Hertsille ja muille laitahyökkääjille luodaan mahdollisimman usein 1v1-tilanne. Helmke näytti hyvältä ainakin JJK:ta vastaan, ja hänen maalinsa oli toivottavasti traileri siitä, mihin Lahti parhaimmillaan pystyy ensi kaudella: pallo pelattiin Hertsille sisemmälle laitakaistalle, Helmke teki 10-alueelta kaariliikkeen linjan taakse, ja sai Hertsiltä syötön jonka viimeisteli yhdellä kosketuksella.

Ongelmat liittyvät keskikentän kolmikon pelaamiseen. Lahdella on ollut vaikeaa löytää ketään keskikenttäpelaajista syötöillä, jotka oikeasti ohittaisivat jonkun vastustajan. Pohjapelaaja on tullut paljon ensimmäisen prässilinjan etupuolelle, ja samoin ylemmät keskikenttäpelaajat ovat valuneet alas. Lahden käyttämässä muodostelmassa olisi tärkeää, että ylemmät keskikentät pystyvät sijoittumaan niin, että he levittävät vastustajan keskikentän keskustaa tai vaikuttavat vastustajan laitapuolustajien sijoittumiseen – tai jos kumpaakaan näistä ei tapahdu, jäävät vapaaksi vastustajan puolustuslinjan eteen. Kun esim. Helmke valuu hakemaan palloa alhaalta – eikä pohjapelaaja nosta hänen tyhjentämäänsä tilaan – on vaikeaa luoda Hertsille edes tasavoimaa oikealle laidalle, ja keskushyökkääjän käyttö paineenpurkuventtiilinä prässin alta vaikeutuu, kun tämä joutuu pelaamaan 3-4 pelaajaa vastaan. Tämän pelin organisoinnin ongelman uhriksi joutuikin nyt lupaava 18-vuotias Fareet Sadat, joka mielestäni esiintyi erittäin hyvin ja kokonaisvaltaisesti talven peleissä. Nyt Lahden hyökkäämisen ongelmaa, pitkiä etäisyyksiä, tukiliikkeiden puutetta ja alivoimaa tärkeimmillä alueilla, yritettiin paikata hankkimalla pelaaja, brasilialainen Stenio. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että tämänkaltaisissa tilanteissa Suomessa pitäisi pystyä luottamaan 18-vuotiaaseen pelaajaan.

Lahdella on taas valtavasti potentiaalia. Sillä on hyvä materiaali, ja pelaajatyyppejä (Hostikka, Paananen, Kuningas, Helmke, Nazimov) jotka pystyvät pelaamaan ”suurseura-jalkapalloa”. Kysymysmerkkinä roikkuu pelitavan tarkkuus ja noudattaminen, joiden suhteen vaatimukset ovat kasvaneet esimerkiksi Korkeakunnaksen ja Lahden pronssikaudesta moninkertaisiksi. Lahden pitää pystyä jäädyttämään peli pallonhallinnalla, johon se ei pystynyt esim. JJK-ottelussa pelaajien puskiessa eteenpäin valmentajan huutaessa sivurajalta ”malttia” ja  ”pallo töihin”. Pelitapa ei voi sisältää tällaista sooloilua, kuten se ei voi sisältää myöskään sitä, että laitapakkina poikkeuksellisesti pelaava pelaaja keskittää yhtäkkiä yhdessä puoliajassa kahden käden sormilla laskettavan määrän, vaikkei kukaan muu Lahden puolustaja tätä tee omassa roolissaan.

Jos (ja kun) parantaa talvesta, on ylemmässä keskikastissa. Mitali vaatisi jonkinlaista pelitavallista loikkaa tai oivallusta, vähintään pelikurin, todennäköisesti myös sisältöjen viilaamisen osalta.

Mainokset
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s